sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Kyllä tätä kevättä odotettiinkin! Koko ajan saa kyllä syljeksiä koiran, kissan ja hevosen karvoja suusta mutta aivan sama. Aurinko paistaa ja on lämmintä ja valoisaa ja ulkonakin tarkenee olla. Pitänee tässä joku päivä käydä jäällä koirien kanssa, moottorikelkan urat kantavat vielä hyvin.
Canellakin pyyhkii ainakin hetkellisesti suhteellisen hyvin. Poika kävi klinikalla tutkittavana, tosin kovin paljon viisaampia emme edelleenkään ole hevosen ongelmien suhteen. Ensi viikolla pitäisi tulla verikokeitten tulokset, ja sitten taas ihmetellään lisää... Klinikalla se oli nyt vuorostaan ontunut oikeaa etusta, mutta kuvista ei ollut löytynyt mitään selitystä klenkkaamiselle. Kipulääkekuurikaan ei suuremmin ontumaa helpottanut, ja nyt kirsikaksi kakun päälle tuo könysi tarhassaan ja korkkasi ruunun ja kannan pitkältä matkaa auki. Sillä hetkellä minäkin kyllästyin ylimääräisiin eläinlääkärikuluihin ja vekkien paikkailuun ja päätin jotta nyt lähtee pojalta kengät, olkoonkin että kesäkeleihin on vielä matkaa. Helpommin sanottu kuin tehty, tuo kenkien irrottaminen. Varsinkin tämän nykyisen kengittäjän jäljiltä. Varmaan tunnin ähisin ja puhisin kenkien kimpussa ennenkuin tuli valmista. Canen kommentti kaiken allekirjoittaneesta lähteneen manailun ja tupinan jälkeen: amatöörit..!
 Aslan vuorostaan säikäytti minut aamupäivällä. Tuolla on ollut pikku pennusta asti taipumus pyöriä jaloissa kun kotona jotain hommailen ja muutaman kerran olen meinannut tulla kampitetuksi. Aina on pelottanut myös että jonain päivänä vahingossa tallaan rääpäleen päälle. No tänään sitten pilkkeitä kantaessa satuin epähuomiossa kissan kanssa törmäyskurssille. Luulin että kissat ovat kaikki ulkona ja pahaa aavistamatta marssin kuormani kanssa eteiseen ja kuvittelin astuneeni ryttääntyneen maton päälle. Samalla hetkellä alkoi kissa huutaa rääkyä ja siitähän se sirkus tuli kun yritin väistää kissaa näkemättä pilkekuorman takia jalkojani. Ja taas ollaan kissan päällä. Ja lisää panikointia puolin ja toisin... Hetken jo näytti siltä, että enempää vahinkoa ei saada aikaan. Siinä kuitenkin kompuroidessani ne helevetin pilkkeet lipesivät näpeistä ja tippuivat suoraan, no kuinkas muutenkaan,  suoraan Aslanin niskaan. Oli se reppana shokissa saamastaan käsittelystä. Olin aivan varma että siltä on luita katki ja sisukset tuusan nuuskana, mutta jälleen kerran selvittiin säikähdyksellä ja parilla päänsisäisellä vammalla. Mutta ei ole helppoa tuo kissanakaan olo. :/