maanantai 27. helmikuuta 2012

Nonniin. Perjantaina olikin pakko alkaa huutamaan apua Kaunon suhteen. Rikkihän se on, eikä täällä päässä enää osaaminen riitä. Ihme oireita, jotka vaan tuntuvat koko ajan pahenevan ja ilmestyvät käytännössä tyhjästä. Ei hyvä. Viisaamman kanssa tätä kuutioitiin eilen, ja paras arvaus ongelmien syyksi olisi hermosto. Tässä nyt odotellaan päätöstä kasvattajan suunnalta mitä tehdään, klinikallahan tuo olisi syytä käyttää että saadaan lääkärin mielipide asiaan. Omituisia juttuja tosiaan. Onneksi on tullut nuita vaivoja merkittyä kalenteriin sitä mukaa kun niitä on ilmestynyt, ilman kalenterimerkintöjä ei kaikkea yksinkertaisesti muistaisi. Nyt vaan pitäisi penkoa arkistot esille ja miettiä lisää. Toivottavasti tuohon pollen tilanteeseen alkaa jokin selvyys löytyä, ikävä katsella kipeää hevosta kun sitä ei tällä hetkellä pysty paljoa auttamaan. :(

Muutoin menee ihan mukavasti, mitä nyt koko sakki totutellaan uuteen päivärytmiin allekirjoittaneen siirryttyä ns. normaaliin työelämään kolmivuorohelvetistä. Veikkaisin että karvakorvat tähän tottuvat minua nopsempaan, ainakaan tämä kotiväki ei ollut moksiskaan kun tulin töistä pari tuntia sitten. Katsotaan mitä se Kauno tuumailee omassa mökissään. Se on kyllä ollut tuon vanhan työrytmin suhteen erittäin sopeutuvainen, joten tuskinpa tästäkään mitään maailmanlopun aineksia on saatu aikaan. Kaikki on tähän mennessä ollut hyvin, kunhan aamupöperöt ovat kolahtaneet ruokakuppiin klo 9 mennessä. Kerran olen nukkunut epähuomiossa liian myöhään (myöhästyin tallista 30min...) ja vastassa oli to-del-la närkästynyt ja äkeä hevonen. Sai sitä sen päivän lepytellä, mutta onneksi ei ole pitkävihainen kaveri tuo...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti