Mitä ihmettä? Missä vaiheessa Heilistä kasvoi hyvin käyttäytyvä reipas varsa? Olikohan se kipeä kun sitä autoon lastattiin? Likkahan lähti pari viikkoa sitten muiden varsojen sekaan laitumelle Vieremälle ja kauhulla odotin tulevaa lastausta auton kyytiin. Mielessä oli vähän liiankin hyvin viimekesäinen operaatio, ja sen pohjilta varoittelin varsan hakijoita että tässä saattaa sitten mennä tovi...
Mutta kuinka ollakaan, koko operaatioon meni suunnilleen viisi minuuttia siitä kun auto ilmestyi pihatielle ja kun näin perävalot viimeisen kerran lastaamisen jälkeen. Kyllä veti taas ihmisen sanattomaksi. Matka oli mennyt myös hyvin ja siellä se on likka nyt muiden tammavarsojen kanssa kasvamassa aikuiseksi. Kävin siellä jo varsoja katsomassakin ja hyvältä näyttää. :)

Sella alkaa olla kovin kypsän näköinen ja oloinen pennun kanssa elämiseen, ja saan tasaisin väliajoin osakseni pahantuulisia/masentuneita/vittuuntuneita/väsyneitä/jne. katseita riippuen siitä millä tasolla Pinjan riehumiset minäkin hetkenä ovat. Sella-parka, ei ole helppoa elää pienen elohopeamöykyn kanssa.

Pinjan mahaongelmat ne vaan jatkuvat. Ei  nyt ihan suoranaista ripulia, mutta siinä hilkuilla kuitenkin. Koira kyllä söisi niin paljon kuin ruokaa tarjotaan, mutta harva sapuska vastautuu niinkuin pitää. Katsotaan nyt taas palanen eteenpäin, ja arvotaan lisää vaihtoehtoja ongelmaan.
Muutoin tuo on ollut todella reipas penikka ja aiheuttaa Sellalle tempuillaan lisää harmaita karvoja. Näyttelyharjoituksia pitäisi näköjään pitää hieman useammin. Remmissä tuo kulkee kyllä nätisti, mutta odotas kun otan (näyttely)remmin esille ja yritetään ollan paikoillaan. Tämä toimenpide aiheuttaa villihevosmaisen kohtauksen joka kerta. Nooh, ei auta kuin harjoitella. Ja harjoitella lisää...