Ihan ensimmäisenä pitää ihmetellä miten voi ihminen olla näin idiootti? Ja ihan siis itsestäni puhun nyt... Pentu on kärsinyt matkapahoinvoinnista eikä ole enää suostunut tulemaan lähellekään autoa, jos on ollut tarkoitus lähteä jonnekin. Juoksee karkuun jos yritän ottaa kiinni ja lopulta se pitää nakata niskaperse-otteella kyytiin. Lupaava alku varsinkin pitemmille matkoille, kun toinen on jo lähtökohtaisesti sen oloinen että menisi mieluummin ladon taakse lopetettavaksi kuin auton kyytiin. Ja kymmenen minuutin välein pitäis päästä pihalle, tai ykä lentää.
Nyt sitten viimein keksin että ajellaanpas koirien kanssa ihan pikku matka vaan rannalle ihmettelemään maisemia. Pinjan ensimmäinen reissu rannalle ei tuottanut kummoisempia tuloksia automatkaamiseen (mutta ei se sentään ennättänyt jättää herkkuja mihinkään jemmakätköön autossa...), maha taisi olla kipeänä ja oli muutoinkin pikkuisen väsähtäneen oloinen.
Toinen reissu samaiseen paikkaan meni reippauden puolesta jo paljon paremmin, vaikka autoon ei olisi halunnut mennä. Rannalla oli kuitenkin ilmeisesti edelliskertaa hauskempaa ja vedessä läträäminen ihan parasta, ja se näkyi käytöksessä eilen: Sella meni edeltä autoon ja siinä vaiheessa pentukin tajusi minne ollaan suuntaamassa (rannalle! Jee!) ja hyppäsi ihan omin koivin kyytiin. Paluumatkallakaan ei tarvinnut houkutella autoon vaan mukaan kömpi iloinen pieni raidallinen koipieläin. :) Manailin tässä vaan että mikähän se on ettei voitu heti aloittaa autoilua ihan pienillä matkoilla, kun oli jo selvää että tuo kärsii matkapahoinvoinnista ja jännittää ihan pirusti.

Kenguruloikkaa rantavedessä.

Enhän minä ole näitä koskaan erityisen älykkäiksi väittänytkään... ;D

Korva-bonus.

Mitään ihmeempiä täällä ei edelleenkään tapahdu, onneksi tuo kesä tekee nyt vauhdilla tuloaan niin ulkonakin taretaan viimein vihdoin nelijalkaisten kanssa olla. Pinja on jostain syystä mieltynyt ruusupenkkiin ja osoittautui jäniksiä huomattavasti pahemmaksi uhaksi ruusun taimille. Yksi taimi on jo tapettu... Elättelen toiveita, että sieltä juuresta vielä joku oksa nousisi kesän aikana mutta saas nähdä...
Heilillä menee myös hyvin ja on jo melko osaava ravihevosen alku, kärryt vaan puuttuu perästä. Vähän vaan alkaa olla nuita teini-ikäisen tammavarsan oireita, ja pientä niskuroinnin oiretta oli ilmassa kun tässä pari päivää sitten marssin aitaustan kohti päitsien kera. Varsa livahti erittäin ripeästi talliin piiloon ja latasi molemmilla takasilla yhtäaikaa minua kohti vinkaisun säestyksellä kun menin sitä tallista hakemaan. Taisi luulla että töihin joutuu ja oli sitten hieman hölmistyneen oloinen kun pelkästään harjasin hevosen ja annoin  iltaruoat.