perjantai 23. tammikuuta 2015

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Pinku tosin jatkaa entiseen malliin ja aiheuttaa allekirjoittaneelle tasaisin välein lisää harmaita hiuksia. Ehkä pientä aikuistumista on ollut neitokaisen toimissa havaittavissa, mutta näillä paukkupakkasilla neljän seinän sisälle lukittuna mökkihöperyys iskee itse kenessä...

Kauden ensimmäinen näyttely on nyt takana, ja Pinjalle tuloksena VSP SERT CACIB. Hampaan koloon jäi melkoisesti ja hieman ihmettelen tuomarin ratkaisuja, mutta näin tällä kertaa. Koiran käyttäytymistä ajatellen tässä mentiin pieni askel eteenpäin, ja pari kertaa saatiin kehässä jopa katsekontakti aikaan ja neiti muisti välillä hengittääkin. Ja minä. :)
Sen verran optimisteja päätettiin tämän perusteella olla, että keväällä on sitten lähtö Tallinnan kv näyttelyyn. Matkaseuraksi lähtevät tutut naamat, eli karjakoirat Motti ja Metka. Kevättä siis odotellessa!

Talouden kissat ovat kasvattaneet tuhdit talviturkit, etenkin Leo. Mr Vanupallo ei ainakaan tällä hetkellä minua juurikaan arvosta, ja nyt on meneillään operaatio Kissan lepytys. Kaikki sai alkunsa pienestä ulkoilusta ja sieltä palatessaan kissalta oli turkki aivan viittä vaille huovuttunut siihen kuntoon että pitää koko kissa ajella kaljuksi. Turkki oli kuitenkin vielä pelastettavissa harjaamisella, mutta enpä olisi uskonut että semmoiseen ei-niin-perusteelliseen harjaukseen menee silti reipas tunti aikaa. Ja kissa kiitti. Onneksi älysin leikata siltä kynnet ennen kuin harjaaminen käynnistyi... Pari päivää piti antaa Leolle aikaa toipua tästä, ja onneksi seuraavalla harjauskerralla jo selvittiin puolta lyhyemmässä ajassa (ja silti kissaa kiroilutti). No nyt se on ihan pätevässä turkissa noin niinkuin irtokarvan suhteem, mutta en ole eläissäni nähnyt nuin paskalaatuista karvaa millään elikolla.

Myös hevosrintamalla sattuu ja tapahtuu. Tai no tämä tontti hiljeni nyt hevosen suhteen ja nyt on totutteleminen hevosettomaan elämään. Ei muuten ole niin helppoa kuin mitä voisi kuvitella! Koko ajan vilkuilee kelloa ruokinta-aikojen suhteen, päivällä tulee tarve lähtä tallia siivoamaan ja hevosta ajamaan ja illalla sama tilanne kun pitäisi mennä iltatalli tekemään. Pitänee keksiä jokin uusi harrastus näihin hetkiin...
Heilin piti lähtä talveksi Hyrynsalmelle (vuoristotreeniin), mutta kasvattajansa otti juuri sopivalla hetkellä yhteyttä ja sovittiin että Heili lähtisikin tuttuihin savolaisiin maisemiin lopuksi vuotta treenaamaan ja kisaamaan. Hevosta on jo kova ikävä, mutta pääseehän tuota toisaalta katsomaan halutessaan. Nyt vaan peukutetaan että varsa pääseen terveenä treenaamaan ja että kesällä nähtäisiin jo radalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti